Vietän iltaani ystävän asunnolla .Yksin. Ystävä on sairaalassa, ja yritän pitää paikkoja kunnossa.

Talo  vaikuttaa yksinäiseltä. Jonkun koira on haukkunut parisen tuntia itsekseen. Tekisi mieli mennä silittämään se hiljaiseksi.

Tämä asunto sijaitsee niin kutsutussa huonomaineisessa kaupunginosassa. Niin ovat sosiologit ja kiinteistönvälittäjät. kertoneet. Siitä tulee vääjäämättä mieleen Ranskan siirtolaisnuorten yökahakoinnit.

Ei täällä sellaisia ole, vaikka nuoriso onkin jengiytynyttä. Eikö nuoriso ole kaikkina aikoina ollut niin sanotusti jengiytynyttä, yhteen kerääntyvää samanhenkistä samanikäisten porukkaa. Ja joukoissa tyhmyys on aina tiivistynyt. Oli ikä mikä tahansa.

Tiedän myös huumeiden vaihtavan vilkkaasti omistajaa näillä kulmilla. Se on tätä päivää; osa järjestäytynyttä huumerikollisuutta. Pelottaako? Ei pelota, mutta en tarkoituksella mene huumejengin keskelle kysymään kellonaikaa... (Kellottomana ihmisenä.) Terve järki täytyy sentään muistaa pitää aina matkassaan.

Kovasti on nyttemmin ollut puhetta nuorista sosiaaliturvan väärinkäyttäjistä. Muka sossun luukulta helpon elämän hakevista laiskimuksista. Höpsis, mitä pötypuhetta!

Toimeentulotuen normi on alle 400 euroa  kuukaudessa yksin asuvalle. Sen alle 400 euron  täytyy riittää kaikkiin menoihin sen jälkeen kun vuokran omavastuuosuus (7 prosenttia) on maksettu. Toimeentulotuella ei tosiaan juhlita; pelkän toimeentulotuen varassa elävän ei ole varaa edes olutta ostaa.

No, tietysti voi kysyä, onko olut välttämätön tarveaine...Eihän se ole. Vaan entä kun kodin peruslaitteet (jääkaappi, silitysrauta, tietokone, stereot, pölynimuri, pesukone yms.) hajoavat usea samanaikaisesti. Tai vaikka vain yksi niistä. Toimeentulotuella ei taatusti kykene uutta hankkimaan. Tulemmeko tästä siis siihen lopputulemaan, etteivät toimeentulotukea nauttivat tarvitse kodinkoneita? Meistä en tiedä, mutta useissa sosiaalitoimistoissa päätös on edellä kuvatun karu.

Eri asemassa ovat tietysti semmoiset nuoret, joita vanhemmat ´todellisuudessa elättävät, mutta jotka ovat onnistuneet salaamaan asian sossun ihmisiltä.(En kyllä tiedä, miten sellainen voisi onnistua.) Jos vanhemmat elättävät, silloinhan nuori saa sen ruhtinaallisen vajaan 400 euroa kuukaudessa puhtaana käteen... Hui kauhistus, mikä menoerä yhteiskunnalle...

Fakta on, että toimeentulotukimenot ovat sosiaalimenoista erittäin pieni menoerä.  Ei luulisi olevan kenelläkään varaa pussuttaa moisesta.

Kaiken takana onkin ajatus siitä, että nuoret ovat laiskoja ja saamattomia ja mukavuudenhaluisia - slummilähiöiden toimeentulotukea saavat nuoret erityisesti. Miten tuon ajatusvinouman saisi poistetuksi?

Aiemmin optioväki vihasi vain aikuisia toimeentulotuen saajia. Nyttemmin viha ulottuu myös köyhien lapsiin ja nuoriin.

Hyvä Jumala, eihän palkkatyötä voi tehdä silloin kuin palkkatyötä ei ole! Ja kouluttamattomille nuorille sitä ei ole. Ei helposti koulutetuillekaan.

Mitä muuta keskivertonuori muuta työttömänä voi tehdä elääkseen, kuin hakea työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea. (Työttömyyskorvaus vähennetään täysimääräisenä toimeentulotuen  400 euron normista.) Mitä laillista muuta  nuori voi tehdä, saadakseen elantoon tarvittavat varat, pysyäkseen hengissä... Kaikkia eivät vanhemmat paapo ja elätä. Eivät moniakaan.

Yhteiskunnalliset erot ovat kasvaneet huikeasti myös nuorison keskuudessa. Meillä on nyttemmin A-, B-, C- ja -D-luokan kansalaisia. On liian pitkä matka Jorma Ollilasta ulkona yöpyvään asunnottomaan.

Kuka tällaisessa yhteiskunnassa enää hyvin voi? Jotkut omaisuus- tai harrastelinnoituksiinsa kätkeytyneet silmiensä ummistajat ehkä.

Tätä menoa ei tarvitse kauan odottaa, milloin meilläkin alkavat ranskalaistyyppiset yölliset autonpoltot... Maaperä väkivaltaiselle vihalle on otollinen. Ja ovathan somalinuoret ja venäläisperäiset nuoret jo pistäneetkin poliisit koville Helsingissä. Siitä ei vain ole tahdottu tehdä suurta uutista, ettei kansalaisten turvallisuudentunto järkkyisi. Tosiasia on, ettei Helsingin poliisi pärjää somalijengeille. Ei riitä miehistöäkään.

Helsingissä tehtiin sekin virhe, että somalit asutettiin kaikki itäisiin lähiöihin, pääosin Vuosaareen. Nyt Itäkeskus on Rautatieaseman lisäksi somalinuorten mekka. (Muistavatkohan nämä nuoret rukoilla viidesti  päivässä katse Mekkaan päin kohdistettuna....? Tuskin.)

Alakerran koira lopetti ulinansa. Olen Helsingissä ja täällä asunnolla kunnes ystäväni pääsee sairaalasta pois. Ei ole esteitä, kun olen itsekin sairauslomalla.

Myöhemmin tänään aion vielä kävellä lähiön kioskille ja postilaatikolle. Oli sitten jengejä tai ei. (On niitä, tiedän sen.)